Noin 30 vuotta Pamispolkuja tallattu!

1.9.1989 tuli kutsu tulla töihin vielä silloin pikkuriikkiseen Pamikseen.  Meitä oli silloin kuusi kovaa työmiestä Väinämöisenkadulla.  Tarmon (Haukiranta) olin tavannut jo vuotta aiemmin Tampereen Talokeskuksessa ja siitä sitten Pamispolku aukeni allekirjoittaneelle ja sitä on riittänyt ja hyvin on viihtynyt.  2000- luvun alussa olin n. seitsemän vuotta harhapoluilla naapurikunnan puolella.  Pitihän se silloin tarkistaa, onko se ruoho vihreämpää jossain muualla, ei ollut, joten palasin tuttuun ja turvalliseen Pamikseen.

Olen saanut olla aitiopaikalla seuraamassa, kuinka pienestä polusta on kasvanut highway kiinteistömaailmassa.  Kuinka taidokkaasti, määrätietoisesti ja välillä sisukkaastikin Esko (Sivula) ja Tarmo ovat kehittäneet yritystään unohtamatta henkilökuntaa.  Täällä on vieläkin kovia työmiehiä töissä.

Koulun penkille on aina päässyt halutessaan, siihen on jopa kannustettu.  Aamupalat on tarjottu ja nykyisin harrastetaan jopa yhteistä liikuntaa eri muodoissa. 

Parasta ovat olleet ne työkaverit, joiden kanssa viihdytään vapaa-ajallakin ja mutkaton johto sekä päätöksenteko viereisessä huoneessa.  Ei tartte isolta kirkolta lähteä kyselemään.

Ei sovi myöskään unohtaa paikallisuutta ja sitä tamperelaista henkeä, rentoutta ja ihanaa murretta, mitä  Pamiksen käytävillä kuulee puhuttavan (olen paljasjalkainen tamperelainen, kirj.huom.).  Vähän kyllä henkilökunnan kanssa väännetään Ilves – Tappara akselilla, mutta hyvässä hengessä (Hyvä Ilves!).  Paikallispeleissä veikataan voittajaa ja sitten selitellään kahvipöydässä.

Nyt on kuitenkin kokoukset pidetty ja tullut se hetki, että uudet seikkailupolut aukeavat eläkeläiselle ja niitä toivottavasti riittää, koska olen ”kulkutautinen” ollut aina ja lähteminen on ollut tärkeää, paitsi Pamiksesta!

Kaikkea hyvää pamislaisille Pasin (Oldén) johdossa ja Pamiksen asiakkaille!

Toivottavasti jollain polulla nähdään!

T. Ismo-vaari

Ismo Lehtonen
isännöitsijä, AIT, ITS-TEK, eläkkeellä